Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

ILMAISRUOAN JAKELU:
 
 Helsingin eteläiseltä ja läntiseltä alueelta puuttuu kokonaan ilmaisruoan jakelutoiminta vähävaraisille ja huonompiosaisille. Alueella on kuitenkin huomattavan suuri tarve ilmaisruokajakelulle absoluuttisen köyhyyden lisäännyttyä lähinnä näiden kaupunginosien ylikorkeiden asumiskustannusten ja riittämättömien toimeentulotukien takia. Asumistukien indeksikorotuksiakaan ei ole tehty siinä määrin, mitä vuokrakustannukset ovat nousseet.
Tällä hetkellä alueella on useita kymmeniä suuria päivittäistavaramarketteja ja -kauppoja, joiden myyntitiskeiltä poistettaville elintarvikkeille voitaisiin järjestää keräily ja jakelu Jätkäsaaren Lyhty ry:n toimesta edellyttäen, että saisimme yhdistyksellemme kylmäkuljetuspakettiauton. Samaan tapaan kuin esimerkiksi Manna-apu ry Espoossa (katso http://www.manna-apu.com/)
Ilmaisruoan jakelua tekevät Helsingissä Herttoniemen seurakunta Myllypurossa ja Heikki Hurstin Laupeudentyö Helsinginkadulla ja Pelastusarmeija Hgin Kalliossa. Käyttökelpoisten elintarvikkeiden vieminen tonneittain suoraan kaatopaikoille, on mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisten varojen tuhlausta. Viittaamme oheiseen kansanedustaja Päivi Räsäsen tekemään kirjalliseen kysymykseen eduskunnassa:
 
Kirjallinen Kysymys 817/2005 valtiopäivillä / Päivi Räsänen /kd
Ylijäämäelintarvikkeiden hyödyntäminen
Eduskunnan puhemiehelle
On arvioitu, että Suomessa vuosittain pois heitettyjen elintarvikkeiden arvo saattaa olla jopa 250 miljoonaa euroa. Käyttämättä ja myymättä jäävien elintarvikkeiden hyödyntäminen on tehty lainsäädännöllä vaikeaksi. Samaan aikaan ruoka-avun tarvitsijoita riittää jonoiksi asti. Pois heitettävän ruoan mukana menetetään samalla ruoan tuottamiseen, jalostamiseen, pakkaamiseen ja kuljetuksiin käytetyt materiaali- ja energia-panokset. Biohajoavien jätteiden syntyä pyritään toisaalta vähentämään ja jätteiden hyötykäyttöä toisaalta lisäämään energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen hillitsemiseksi. Käyttökelpoisten elintarvikkei-den ei tulisi päätyä lainkaan jätteeksi.
On harkittava tapoja, joilla ravintoloita ja elintarvikeketjuja voidaan kannustaa vähentämään ylijäämä-elintarvikkeiden määrää ja lahjoittamaan ylijäämän jatkokäyttöön. Nyt myymäläketjut välttävät tuotteiden hinnan alentamista, koska pelätään asiakkaille syntyvää huonoa kuvaa myymälän tuotteiden tuoreustasosta. Roskiin heittäminen jo ennen viimeistä myyntipäivää koetaan vaivattomammaksi kuin ylijäämätuotteiden toimittaminen ruoka-avun jakajille. Hintojen alentamista puolestaan vastustetaan sillä perusteella, että normaalihintainen tuote saattaa jäädä myymättä. Kaupat pelkäävät myös vastuuta siitä, että joku sairastuu syötyään ylijäämätuotteita.
Käyttökelpoisille elintarvikkeille voitaisiin säätää esimerkiksi korotettu jätevero, jotta yritysten olisi järke-vämpää lahjoittaa syömäkelpoiset elintarvikkeet niitä tarvitseville henkilöille kaatopaikalle viemisen sijasta. Kannustimena voitaisiin käyttää myös oikein suunnattuja verovähennyksiä.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo edistää ravintoloiden ja elintarvikemyymälöiden ylijäämäruoan päätymistä hyötykäyttöön?
Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 2005
Päivi Räsänen /kd
Eduskunnan puhemiehelle
 
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 817/2005 valtiopäivillä:
Miten hallitus aikoo edistää ravintoloiden ja elintarvikemyymälöiden ylijäämäruoan päätymistä hyötykäyttöön?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Myymättä jäävien ikääntyneiden elintarvikkeiden käyttöä rajoitetaan terveyshaittojen ehkäisemiseksi terveydensuojelulailla (763/1994 ) sekä elintarvikkeiden pakkausmerkintöjä koskevalla kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksella (1084/2004 ). Myös lihaa ja kalaa sisältävien entisten elintarvikkeiden hyötykäyttöä ja hävittämistä säännellään terveysperustein Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä.
Elintarvikelain (361/1995 ) lähtökohtana on elintarvikekelpoisuuden säilyttäminen elintarvikkeen koko elinkaaren ajan. Elintarvikelain mukaan hyväntekeväisyyteen voidaan luovuttaa vain parasta ennen -päivämäärällä merkittyjä tuotteita, kuten leipää ja viljatuotteita sekä säilykkeitä. Parasta ennen -päivämäärän jälkeen tällainen tuote voidaan myydä tai luovuttaa vastikkeetta, kunhan se vielä on elintarvikkeeksi kelpaavaa. Elintarvikkeiden turvallisuusriskit liittyvät erityisesti helposti pilaantuviin elintarvikkeisiin, kuten tuoreeseen lihaan ja kalaan, tuorejuustoon ja kypsentämättömiin eineksiin. Näihin kylmäsäilytystä vaativiin elintarvikkeisiin merkitään viimeinen käyttöajankohta. Viimeisen käyttöajankohdan ylittäneitä tuotteita ei saa myydä eikä luovuttaa hyväntekeväisyyteen.
Päivittäistavarakauppayhdistys on antanut ohjeen elintarvikkeiden vastikkeettomasta luovuttamisesta hyväntekeväisyyteen. Suosituksella ohjataan hyväntekeväisyyteen osallistuvia jäsenyrityksiä huolehtimaan luovutettujen elintarvikkeiden elintarvikekelpoisuudesta ja turvallisuudesta. Myös elintarvikelahjoituksen vastaanottajan tulee huolehtia elintarvikekelpoisuudesta aina siihen asti, kun elintarvikkeet luovutetaan niitä käyttäville asiakkaille. Myymälät pyrkivät mahdollisuuksien mukaan myös estämään jäteastioihin kerättyjen elintarvikejätteiden ottamista elintarvikekäyttöön, koska elintarvikejätteen turvallisuutta ihmisravintona ei voida taata.
Jätelaki (1072/1993 ) ohjaa jätteen lajitteluun, esikäsittelyyn ja haitattomaan hyötykäyttöön. Kaatopaikoista annettu valtioneuvoston päätös (861/1997 ) velvoittaa biojätteen erilliseen keräilyyn ja hyötykäyttöön kaatopaikkojen päästöjen vähentämiseksi. Ravintoloiden elintarvikejätettä ja ruokajätettä kerätään muun biojätteen kanssa erillään muusta jätteestä hyötykäyttöä varten. Kaatopaikoille hyväksytään vain sellaista jätettä, jonka biohajoavasta jätteestä suurin osa on kerätty erillään muusta jätteestä hyödyntämistä varten. Erillään kerättävä biojäte hyödynnetään yleensä kompostointilaitoksessa. Kerätyn biojätteen käsittely tuottaa kasvualustana hyötykäytettävää kompostia. Myös useita muita jätejakeita erotetaan kierrätykseen. Jätteen kierrätys ja hyötykäyttö onkin laajentunut teolliseksi liiketoiminnaksi, joka osaltaan tukee kestävän materiaalihuollon ja työllisyyden tavoitteiden saavuttamista.
Jätteen kaatopaikkakäsittelyn vähentämistä tuetaan jäteverolla. Jäteverolain (495/1996 ) nojalla yleiselle kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä on maksettava jäteveroa. Ohjausvaikutuksen ylläpitämiseksi jäteveroa on korotettu portaittain viimeksi vuoden 2005 alusta 30 euroon kaatopaikalle sijoitettua jätetonnia kohden.
Biojätteen erilliskeräystä tehostetaan ja sen sijoittamista kaatopaikalle rajoitetaan hallituksen 2.12.2004 hyväksymän biohajoavia jätteitä koskevan kansallisen strategian mukaisesti siten, että vuodesta 2009 saa kaatopaikalle sijoittaa 40 % ja vuodesta 2016 enää 25 % kyseisenä vuotena syntyväksi arvioidun biohajoavan yhdyskuntajätteen määrästä.
Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta. Säädösmuutoksella tiukennettaisiin kaatopaikkakelpoisuudelle asetettavia vaatimuksia ja vähennettäisiin biohajoavan jätteen kaatopaikkakäsittelyä.
Helsingissä 1 päivänä marraskuuta 2005
Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam
 
 Powered by Putteri Technology
©2017 Jätkäsaaren Lyhty ry. - suntuubi.com